Trendien perässä juostessa yksi onnistuneen viestinnän kantavista voimista helposti unohtuu: johdonmukaisuus.

Ihmismielellä on valtava kiusaus sinkoilla uusien asioiden ja trendien perässä, tai tehdä asioita vain siksi, kun muutkin tekevät. Viestintätyössä (ulkoinen, sisäinen, media, PR – you name it)saa tuloksia, kun tekee hommia harkitusti ja suunnitelmallisesti. Trendeihin ja hetken huumaa -viraali-ilmiöihin saa ilman muuta tarttua, mutta ne eivät saa olla viestintäkalenterin koko sisältö, vain satunnainen mauste. Johdonmukaisuus ja pitkän aikavälin tekeminen kasvattaa lisäksi luottamusta organisaation viestintään.

Artikkelin ja taustakeskustelumme voit kuunnella myös Äänet päälle-podcastistamme.

Luottamusäänet ansaitaan pitkäjänteisellä työllä

Kohdeyleisön luottamuksen kerryttäminen ja ylläpitäminen etenkin tekoälyaikana on organisaatiolle valtavan iso voimavara. Voisin jopa väittää, että viestinnän luotettavuudella on yhteiskuntarauhaa ja koheesiota ylläpitävä merkitys, kun luotamme toisiimme ja julkisten viestien paikkansapitävyyteen.

Tekoäly on kuitenkin tuonut mukanaan myös luottamusta helposti rapauttavia seikkoja. Kun viestinnän sisältöjä luodaan tekoälyn avustuksella, tulee olla todella tarkkana siitä, miten se tuodaan yleisöjen tietoisuuteen. Luottamus syntyy ajan mittaan, mutta se saa isoja kolhuja yhdessä epäonnistuneessa kuvamuokkauksessa.

Tapaus “Will AI Take My Job?”

Englantilainen tv-kanava Channel 4 julkaisi taannoin dokumentin, jonka juonsikin tekoälyllä generoitu toimittaja. Dokumentti kertoi, ironista kyllä, tekoälyn vaikutuksista työpaikkojen mahdolliseen vähenemiseen. Vasta ohjelman lopussa juontaja paljasti olevansa tekoälyllä luotu hahmo. Kanavan uutisista ja ajankohtaisista asioista vastaavan johtajan Louisa Comptoninmukaan kanava ei aio käyttää jatkossa tekoälyjuontajia tai -reporttereita*. Hän kuitenkin toteaa, että ”tempauksen tarkoituksena on muistuttaa siitä, kuinka disruptiivinen tekoäly voi käytännössä olla – ja kuinka helppoa on huiputtaa yleisöä sisällöillä, joiden todenmukaisuutta heillä ei ole mitään mahdollisuutta varmistaa”.

Viestijöillä on iso rooli siinä, minkälaisin pelisäännöin tekoälyä hyödynnetään viestinnässä ja miten siitä kommunikoidaan kohdeyleisöille. Avoimuuden ja rehellisyyden tulee jatkossakin olla viestinnän kiintopisteitä. Pienet, mutta systemaattiset teot, kuten tekoälymerkinnän lisääminen vaikkapa artikkelin kuvituskuvaan, rakentavat nekin johdonmukaisesti luottamusta.

Johdonmukaisuus auttaa myös muutostilanteista ulos kuivin jaloin

Johdonmukaisuudesta on apua myös muutostilanteissa. Uudelleenbrändäysten, kriisien tai talouden heilahteluiden aikana vakaa viestintä paitsi tyynnyttää myrskyjä, myös vahvistaa luottamusta. Erityisesti kriisitilanteessa aiemmin pankitettu mainesaldo auttaa viestinnässä merkittävästi.

On toki selvää, että aina ei ole mahdollista noudattaa tiukan tinkimättömästi omia suunnitelmia, emmehän esimerkiksi yksin hallitse uutiskiertoa. Viestintäalaan kuuluu lisäksi oleellisena osana myös reaktiivisuutta: trendit, toimialan murrokset tai kilpailijan julkilausumat ajavat joskus omien suunnitelmien ohi. Näissä piilee usein myös paljon potentiaalia tulla kuulluksi (etenkin, jos on nopea tarttumaan ajankohtaisuuksiin), mutta johdonmukaisuus on punainen lanka, joka auttaa pitämään pään kylmänä ja oman viestin kirkkaana.

* https://deadline.com/2025/10/channel-4-airs-show-hosted-ai-presenter-1236592504/