Mitä kuuluu, podcastit?

Videoita, AI:ta ja minicasteja. Podcast-maailma kehittyy yhä kovaa vauhtia, mutta yksi pysyy: ilman aitoa ja kiinnostavaa, hyvää sisältöä ei kuunteluaikaa liikene.

Suomalaisen podcast-markkinan ennustamiseen ei tarvitse kristallipalloa, ainoastaan kyky kurkata, mitä muilla markkinoilla nyt tapahtuu. Noukimme sieltä yritys- tai henkilöbrändäyspodcastin tekoa suunnittelevalle muutamia tärkeimpiä ajankohtaisia asioita. Artikkelin ja taustakeskustelumme voit kuunnella myös Äänet päälle-podcastistamme.

1. Kuuntelijoiden aika voitetaan luovuudella ja innovatiivisuudella.

Mitä enemmän maailmassa on podcasteja ja ääntä tarjolla, sitä oleellisempaa on luovuus, emotionaalisesti koukuttava sisältö ja innovatiiviset formaatit. Kun kaikki äänisisältö taistelee samalla viivalla kuuntelijoiden huomiosta ja ajasta, paperinmakuiset yritysdialogit eivät ole automaattisesti voittava konsepti, ainakaan jokaisessa kohderyhmässä.

Yrityksen mahdollisuudet erottua täydellä äänimarkkinalla paranevat huomattavasti, kun keinoja lainataan luovasti vaikkapa fiktiotuotannoista ja aitoja tarinoita kerrotaan kiinnostavasti ja inhimillisesti.

2. Videota ehdottomasti! Tai ehkäpä ihan aina ei?

Kiihtyvä kisa podcast-alan tulonjaosta on nostanut videon keskiöön YouTuben ja Spotifyn vanavedessä. Videoiduista podcasteista on vähitellen tulossa alan standardi. Parhaimmillaan videopodcast antaa mahdollisuuden tehdä äänen rinnalle jotain kiinnostavaa ekstraa, esimerkiksi animaatioita, infografiikoita tai vaikka yksinkertaisesti kasvot kaveriksi muuttuneelle äänelle.

Lisäksi lyhyet klipit sosiaalisen median alustoilla toimivat tehokkaina keinoina podien markkinoinnissa, ja niiden voimaa on tällä hetkellä hankala ylittää.

Kokonaisten jaksojen videotuotannot alkavat kuitenkin helposti paisua kilpavarusteluksi. Silloin vaarana on hukata kaikki se, miksi podcastit ovat niin tehokkaita brändinrakentajia: kustannusten kohtuullisuus, paikkariippumattomuus, kuuntelijan mielikuvituksen kutittelu ja äänen kulutuksen helppous.

Jos videoitujen jaksojen työläys ja hinta uhkaavat kaataa koko yrityksen podcastprojektin, kannattaa suoda hetki sen pohtimiselle, mitä sellaista monikamerainen videotuotanto ja näppärä leikkaus antaa, jota muutoin ei voi saavuttaa.

3. Näppärää ja nopeaa.

Podcastien lyhentymisestä on puhuttu jo vuosia. Synkimmät ennustukset pitkiin podcasteihin kyllästymisestä eivät ole toteutuneet: mukaansatempaavaa sisältöä kuunnellaan yhä parhaimmillaan jopa tunteja.

Tästä huolimatta seuraava podcastmaailman kuuma peruna meilläkin saattavat olla mikro- ja minicast-sarjat, sekä pidempien jaksojen lomassa julkaistavat minisodit. Hyvänä esimerkkinä mikrocastista on muuten meidän Äänet päälle-podcastimme, jossa julkaisemme nämä ajankohtaiset artikkelimme ääneen luettuna ja taustoittavilla keskusteluilla maustettuina. Idean saa varastaa!

4. Tekoälyä taustoista ääniklooneihin

Tekoälystä hälistään podikuplassa aivan yhtä tiuhaan kuin sen ulkopuolellakin. Podcastin teknisessä tuotannossa tekoäly voi helpottaa useita vaiheita editoinnista ja äänen laadun parantamisesta ääniefekteihin, musiikkiin ja kuunteludatan analysointiin. Minä olisin voinut antaa ääneni kloonattavaksi tämän artikkelin ääniversiota varten ja säästää omaa studioaikaani. Kunpa vain se osaisi painottaa puhuttua kieltä aina oikein – kaukana emme enää siitä ole.

AI-hosteja tarjoavia palvelujakin löytyy, ja niistä voi hankkia vaikka usean eri äänen keskinäistä keskustelua.

Tekoälystä saa jo nyt paljon apuja prosessin eri vaiheissa, ja jossain vaiheessa osa käsityöstä muuttuu automaattisesti tehtäväksi peruskauraksi. Luovuuden, tuoreuden ja inhimillisen ajattelun – ja tarinoinnin –  on kuuluttava kuitenkin lopputuloksessa, on pohjalla sitten mitä työkaluja tahansa. Geneerinen riitä silloin, kun sisällöllä on tarkoitus saada ihmiset koukkuun.